Varaa majoitus

Retkikohteita kiikarissa

Hullu Poro toimii tukikohtana, kun haluat valloittaa omatoimisesti Tunturi-Lapin upeita huippuja päivävaelluksilla.

Hullu Poro toimii tukikohtana, kun haluat valloittaa omatoimisesti Tunturi-Lapin upeita huippuja päivävaelluksilla. Viisi toinen toistaan kiehtovampaa lakea sijaitsee alle tunnin ajomatkan sisällä.

Näe Aakenuksen rakka ja lentokonekodan kirkasvetinen, tunturin sisältä kumpuava puro.
Kulje helppokulkuista polkua Särkitunturin huipun hämmästyttäville lammille.
Kiipeä Keimiölle ihailemaan maisemia.
Patikoi Pallaksella vaikka useammalle huipulle.
Huiputa vielä joko läheinen Kätkä tai tuntemattomampi Lommoltunturi.

 

Saat hotellilta joka kohteelle ajo-ohjeet ja tarvittaessa säänkestävät maastokartat lainaan sekä retkieväät joka päivälle. Hotellin kesäaamiaisella tankkaat voimia vaelluksille ja päivän päätteeksi hotellin saunaosastolla odottaa sauna ja poreallas.  Majoitusvaraukset puh. 016 6510 500 tai sales@hulluporo.fi

 

Kuuletko tunturien kutsun vai kimmeltääkö silmissä kirkkaat vedet? Levin läheltä löytyy retkikohteita moneen makuun. Ihan Levin keskustasta pääset nousemaan kahdelle tunturille ja lyhyen ajomatkan sisällä on upeita kohteita.

 

VAULOKURU

aakenus

Aakenustunturi muodostaa bumerangin muotoisen tunturijonon Kittilän länsipuolelle, vain puolen tunnin ajomatkan päässä Levistä. Autolla pääsee ajamaan hyväkuntoista metsätietä Niritsankuusikon kohdalle ja siitä voi suunnata ylös tunturiin. Paikassa on historian havinaa, sillä tunturin rinteessä on 1. maailmansodan aikana pudonneen lentokoneen hylyn osia. Nelimiehistöinen Junkers 52 törmäsi lumipyryssä tunturiin vuonna 1944. Hylyltä polku jatkuu loivasti rinnettä seuraillen kohti Vaulokurua. Reilun kilometrin taivallettuaan kulkija saapuu perille. Kuru on kookas halkeama Aakenuksen kahden laen, Vareslaen ja Moloslaen välissä. Kurulta voi jatkaa matkaa jommallekummalle laelle tai kulkea tunturin poikki Molosjänkän Porokämpälle vaikka yökuntiin.

 

TAATSIN SEITA JA KIRKKO

Taatsinseita

Leviltä ajellaan noin tunti Pokkaan, josta löytyy ikiaikainen seitapaikka, Taatsin seita ja Taatsin kirkko. Pokan kylältä kääntyy tie kohti Taatsijärveä, jonka rannassa nököttää pieni 50-luvulla rakennettu Taatsin autiotupa. Siinä voi keitellä kaffet ja syödä eväsleivät ennen seitakivelle kulkemista. Itse seita on luonnonmuovaama kivipaasi, joka kohoaa jylhänä Taatsijärven rannassa noin 10 metrin korkeuteen. Ennen seitakivelle on tuotu uhrilahjoja hyvän metsästys- ja kalansaaliin toivossa. Paikalla näkee vieläkin poronsarvia ja kolikoita. Taatsijärven rantakallio nousee pystysuoranan jyrkänteenä rotkojärvestä ja kumea kaiku vastailee kalliolta huutelijalle. Paikasta puhutaankin Taatsinkirkkona ja onpa siellä jonkinlaisia kirkonmenoja joskus harjoitettukin. Jos jaksaa vielä seurata järven reunaa luoteeseen, alkaa kuulla kosken kuohuntaa ja järven päästä löytyykin kaunis putous. Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka.

KUMPUTUNTURI

Kumputunturi

Leviltä länteen ja pohjoiseen alkaa Tunturi-Lapin huippujen rypäs, mutta yksi huippu kohoaa ylhäisessä yksinäisydessä itäisessä horisontissa. Leviltä voi ajella joko Kiistalan tai Kittilän kautta kohti Jeesiöjärven kylää, josta löytyy Kumputunturin metsätie. Tietä seuraillen löytää paikkaan, josta lähtee nousemaan polku Kumputunturiin. Liikaa opasteita tälle kulmalle ei ole sattunut eli kotitehtävät kartan kanssa kannattaa hoitaa hyvin. Polku nousee paikoin jyrkkänä halki vehreän ikimetsän. Puurajassa voi hengähtää kodalla, josta aukeaa kaunis maisema lounaaseen. Matka jatkuu loivasti tunturin rinnettä kiertäen kohti huipulla seisovaa palovartijan majaa. Siellä on joskus joku leipänsä ansainnut metsäpaloja vahtimassa. Majan lisäksi huipulla ja soma huvimajan tyyppinen mutterimaja, josta kelpaa ihailla joka suuntaan aukeavaa maisemaa. Kumputunturin kaakkoisrinne on hätkähdyttävän jyrkkä. Sitä kannattaa käydä ihmettelemässä ja jos kiipeillä haluaa, niin jyrkännettäkin pääsee kulkemaan ylös tai alas.

 

MERKKISEN KALTIO

merkkisenkaltio2

Kun autoilu ei kiinnosta, voi kopata repun selkään ja suunnata Kätkän takana olevalle Merkkisenkaltiolle. Immeljärven rannasta alkava kesäreitti johdattaa halki kumpuilevan maaston tälle vuolaasti pulppuavalle lähteelle. Mikäpä virkistää kulkijaa sen paremmin kuin jäänraikas lähdevesi, joka näyttää suorastaa kiehuvan lähteen pohjassa. Lähteeltä voi nousta Kätkän laelle maisemia metsästämään ja paistaa eväsmakkarat huipun laavulla.